Ei ei nyytte. Se oli äiti. Mistä se ties et oon täällä.
Minä: Ei Harry se on äiti.
Harry: Jää tänne. Mee tonne mun vaatehuoneesee. NYT!!
Harryn näkökulma:
Anni meni mun vaatehuoneesee, niinku käskin. Lähin alakertaa laittae samal mun hiuksii.
Annin äiti: Missä se kakara on?
Minä: Enpä oo aamun jälkee nähny.
Annin äiti katto mua hetke ja sit löi mua ensi poskelle ja sitte suoraan nenää. Annin äiti oli nimeltää Minna. Minna lähti ovest ulos. Ja Louis katto mua sohvalt ja alko nauraa.
Louis: Sun ilme. kymppi plus.
Naurahdin ja Anni tuli mun luo, menin sohval istuu ja koitin piilotella mun naamaa. Anni kuitenki näki sen ja sen suu aukes. Louis nauro vaa vieres.
Minä: No vahva ämmä ainaki.
Anni: Äiti. Se. Se. Se ämmä saa kärsii.
Minä: Ei. Ei sen tarvii kärsii enempää.
Louis: Miten nii enempää?
Näin ku Anni kattos lattiaa ja liikutti sen varpaita. Otti mun kädestä kii ja puristi lujaa.
Minä: Anni, hengitä.
Louis oli keittiössä. Ja Anni lopetti mun käden puristamisen. Mun kätee jäi punaset jäljet.
Anni: Anteeks Harry, mua vaa ahdisti.
Minä:: Joo. Ei se mitää.
Halasin Annia takaa päi. Puristin silmäni kiinni ku tunsin sen vatsan. Se oli liian laiha.
Louis: Meil ei oo ruokaa.
Harry: Jeeps, mä käyn kaupassa. Pidä sä Annille seuraa.
Louis: Yeah.
Annin näkökulma:
Harry lähti ovesta ulos, se oli jotenki erinäköne naamasta. Se oli niinku. Äh, en osaa sanoo.
Louis hyppäs mun vieree ja olin iha hiljaa. Se vaa katto mua, koitin vältellä mun katsetta.
Louis: Hei Anni, mitäs sä haluaisit tehdä?
Minä: Ömm emmäny tiä.
Louis: Onks sul kaikki hyvin?
Minä: Mmm. O- on.
Louis: Ei oo. An, mä huomaan jos tyttö valehtelee mulle. Ainakin tässä tilanteessa.
Minä: No mitä vaikka ei ois.
Louis: Haluutko sä puhuu siitä?
Minä: Emmä tiä.
Louisin näkökulma;
Menin Annin vieree. En tienny oliko se Harryn kanssa yhessä, mutta kumminkin nostin sen mun syliin. Se katto mua pelokkaasti.
Louis: Noin, nyt sä voit kertoo. Harry käy muitten poikien luona sil menee pari tuntii.
Minä: Mä en osaa kertoo.
Louis: Sano mitä sydän haluu.
Minä. En haluu kertoo sitä ihan alkuu. Minkä vaan Harry tietää. Mut miä oon koukukiusattu ollu sen jälkeen ku mä vaihdoin kouluu. Eli aika kauan. Mua haukuttii esim: Huora. Läski. Ruma. Tapa ittes. Ja kaikkee.
Sit yks päivä en enää jaksanu, päätin mun itsari päivän. Se oli tänään. Mut Harry pelasti mut. Mä olin jo lähellä. Sit Harry vaa toi mut tänne. Ja nii.
Louis kuunteli koko ton ajan sanomatta sanaakaan, en tajunnu mite se jakso.
Minä: Ihan kauheeta. Mut muista sä oot alipainone, kaunis ja..
Anni: Mmm. Ja..
Minä: No ootko sä Harrynkaa yhessä?
Anni: Noh, en ainakaa viellä. Se kyl kysys mult mut en oo valmis mihinkää uutee suhteesee.
Louis: Hyvä. Tai siis okei.
Mun näkökulma:
Ovi aukes, luulin sen olevan Harry. Se oli valitettavasti mun todella ihana äiti. Se kattos mua suoraa silmii.
Minä: Louis. Louis auta.
Aloin itkemää ja Louis katto mua hetken. Sitte laski mut sohvalle. Olin ollut sen sylissä. Louis nousi hitaasti ja meni kohti ovea.
Louis: An, jää siihe.
Annin äiti: Toi kakara lähtee nyt mun mukaa.
Louis: Ei se lähe. Ulos mun kodista. Siis MEIÄN kodista.
Minä: Louis odota. Äiti mä oon jo 18. Kohta 19. Sä et enää päätä mun asioista.
Annin äiti: Jaa, no sit tä ei jää tähän.
Äiti tuli mua lähemmäs ja lähemmäs. Otti sen taskusta jonku esinee en nähny mikä se oli. Mut kuitenki sain siitä suoraa naamalle. Ja toisen kerran vatsaa. Äiti lähti ovesta. Juoksin yläkertaa Harryn huoneesee ja hyppäsin siihen sängylle. Ovi aukes hiljaa.
Louis: An, sä et enää nää sitä.
Minä: Mmm.
Louis tuli mun vieree ja käänsi mut selällee.
Louis: Sun naama on iha turvoksis. Tarviiks lähtee lääkärii?
Minä: EI!
Louis katto mua ja alko nostaa mun paitaa hitaasti, se kai halus nähä millaset jäljet sinne oli tullut. Vai oliko tullut ollenkaa.
Minä: Louis, älä ku.
Louis: An, kyllä.
Se nosti sen silleen että mun rinnat oli just ja just peitossa.
Louis: An, miks? Miks?
Minä: Mä kerroin sulle.
Louis otti mut syliin ja lähti kävelemää alas rappusia. Se vei mut keittiön tuolille ja avas jääkaapin. Pamautti sen kiinni, koska se ei tainnu muistaa ettei niil ollu mitää. Mutta. Se otti leivän ja laitto sen päälle suklaalevitettä. Toi sen mun etee ja mä tunsin kuinka oksennus ois halunnu tulla.
Louis: Mä sitte vahdin että sä syöt tän. Muute mä vien sut jonnekki kunno ammattilaiselle.
Minä: Louis, älä tee tätä mulle.
Louis ojensi leipää mulle, sillä olin tyntänyt sitä pois päi musta. Otin sen mun kätee ja haukkasin pienen palasen. Heitin leivän johonki ja juoksin yläkertaa. Suoraa vessaa. Otin sakset. Ne oli kai jotku hius sakset. Ja nostin mun hihaa. Vedin yhen viillon. Ja toisen. Hymyilin.
Sitte se mitä ei pitänyt tapahtuu ni tapahtus. Harry ja Louis tuli suihkuhuoneeseen olin kai sit jättäny vessa oven auki. Aloin itkemää ja lattia oli täynnä verta.--
___________
Ää virheet + ne on vaa koristeit. Muistakaa (;
Oli kiire. :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti